Welcome to project’s closing seminar on 12th June, 2023
Please sign up and find more information on the seminar from here.
**
Hankkeen loppuseminaari järjestetään 12.6.2023 Oulussa. Tilaisuus on englanninkielinen. Lisätietoa tapahtumasta on saatavilla täältä.
Alustavia tuloksia Suomessa asuvien inkeriläisten jälkeläisten hyvinvoinnista
Tietoa Suomessa kesällä 2021 kerätyn kyselyaineiston alustavista tuloksista on saatavilla verkkosivujemme Tutkimuksen tuloksia -osiossa. Elämäkertahaastatteluiden keräämisestä voi lukea lisää täältä.
Küsitlusandmete kogumine Eestis on lõppenud – suur tänu vastajatele! [suomeksi alla]
Uuringu küsitlusandmete kogumine Eestis on lõppenud. Küsitlusele oli võimalik vastata oktoobrikuu jooksul, 2021 ning küsitlusele vastas 88 ingerisoomlaste järeltulijat.
Küsitlusele vastanutest 62 (71%) on sundrännet kogenud ingerisoomlaste lapsed ehk teine põlvkond ning 25 (28%) lapselapsed ehk kolmas põlvkond. Lisaks on üks vastaja neljandast põlvkonnast. Vastajate keskmine iga on 55 aastat ja neist suurem osa (74%) on naised. Suurem osa vastanutest (66%) oli oma emakeeleks märkinud eesti keele. Neljas osa vastajatest (23%) märkis oma emakeeleks nii soome kui eesti keele.
Küsitluste esialgsed tulemused esitatakse meie kodulehel novembrikuu jooksul, 2021.
Suur tänu kõigile uuringus osalejatele!
Kyselyaineiston keruu Virossa päättyi – kiitos kyselyyn vastanneille!
Tutkimuksen kyselyaineiston keruu Virossa on päättynyt. Kyselyyn vastasi lokakuun 2021 aikana 88 inkerinsuomalaisen jälkeläistä.
Kyselyyn vastanneista 62 (71%) kuuluu pakkomuuttoja kokeneiden inkerinsuomalaisten toiseen sukupolveen ja 25 (28 %) kolmanteen sukupolveen. Yksi vastaajista edustaa neljättä sukupolvea. Vastaajien keski-ikä oli 55 vuotta ja heistä suurin osa (74 %) on naisia. Vastaajista suurin osa (66 %) ilmoitti äidinkielekseen vain viron. Suomen ja viron äidinkielekseen ilmoitti noin neljäsosa (23 %) vastaajista.
Kyselyn alustavista tuloksista kerrotaan tällä sivustolla marraskuun 2021 aikana.
Lämmin kiitos kaikille tutkimukseen osallistuneille!
Kyselyaineiston keruu alkaa Virossa! I Algab küsitlusandmete kogumine Eestis!
Keräämme lokakuun 2021 aikana kyselyaineistoa Virossa. Kysely on osoitettu pakkosiirtoja kokeneiden inkeriläisten jälkeläisille, jotka asuvat Virossa. Kyselylomake on saatavilla vironkielisenä osoitteessa Pere lahusoleku põlvkonnaülene mäletamine.
Vironkielinen kyselykutsu/ kutse uuringus osalemiseks:
Teretulemast osalema uuringus, mis keskendub ingerisoomlaste lastele ja lastelastele!
Uuring käsitleb pere lahusoleku põlvkondade ülest mäletamist ja sundrännete mõjutusi ingerisoomlaste järeltulijatele. Uuringus oleme peamiselt huvitatud sellest, kuidas sundränne ja perekonna lagunemine minevikus mõjutavad ingerisoomlaste laste ja lastelaste elusid tänapäeval.
Kui Teie vanemad (isa ja/või ema) või vähemalt üks vanavanematest on/oli Ingerimaalt pärit soomlane, olete sobiv inimene sellele küsitlusele vastama.
Uuringus osalemiseks ei ole tingimata vajalik, et Te ennast ingerisoomlasena määratlete. Samuti ei pea Teil olema täpsemat infot vanemate ja/või vanavanemate ingerisoome päritolust. Teie vastused on uuringu seisukohast igal juhul olulised.
Loodame küsitlusele saada vastuseid sama perekonna kahelt eri põlvkonnalt. Põlvkondade all mõistame ajalooliselt Ingerimaalt lahkuma sunnitud ingerisoomlaste lapsi ja lapselapsi. Kui võimalik paluge, et Teie laps (kui Te olete ingerisoomlase laps – kuulute teise põlvkonda) või Teie vanem (kui Te olete ingerisoomlase lapselaps – kuulute kolmandasse põlvkonda) osaleks samuti uuringus. Kui osalete uuringus koos lapse või vanemaga, täidate mõlemad küsitluse iseseisvalt, oma küsitlustunnusega.
Olete oodatud uuringus osalema ka juhul, kui olete ainus vastaja oma perekonnast.
Uuringus osalemiseks palun vastake küsitlusele Pere lahusoleku põlvkonnaülene mäletamine
Kui olete ainus vastaja oma perest, siis Teie küsitlustunnus on: ingria
Kui küsitluses osaleb sama perekonna kaks eri põlvkonda (ingerisoomlase laps ja lapselaps), vajate eraldi küsitlustunnust. Selleks palun võtke ühendust teaduri Elina Turjanmaaga e-posti elina.turjanmaa@oulu.fi või telefoni (+358) 503 401 679 teel.
Küsitlusele on võimalik vastata kuni 31. oktoobrini, 2021.
Küsitlusele vastamiseks ei ole vaja eraldi valmistuda ning vastamiseks võib kasutada ka nutitelefoni. Küsitlusele vastamise võib jätta pooleli ning jätkata vastamist hiljem. Küsitlusele vastamine võtab aega umbes 20-30 minutit.
Lisainfo uuringu kohta
Uuring viiakse ellu Oulu Ülikooli Ajaloo-, kultuuri- ja kommunikatsiooniteaduste uurimisinstituudis Soomes. Uuringu küsitlusandmed koguti kevadel 2021 ka Soomes, ingerisoomlaste järglastelt. Küsitlusandmestiku kogumine Eestis viiakse läbi oktoobrikuu jooksul 2021.
Uuringu tulemustest teavitatakse projekti kodulehe aadressil:
https://postmemories.com/, alaleheküljel „Ajankohtaista/News“.
Uuringu esimesed tulemused valmivad kevadel 2022.
Juhul, kui Teil on uuringu kohta küsimusi, võite võtta ühendust uurimisrühma liikmetega, kes vastavad meeleldi uuringut puudutavatele küsimustele.
Uuringu kohta on võimalik saada lisainfot ja arutleda tekkinud küsimusi ka eesti keeles, selleks palun võtke ühendust numbril (+358) 503 401 679. Eestikeelset lisainfot uuringu kohta on võimalik saada kuni 31. oktoobrini, 2021.
Küsitluse eest vastutav teadlane: doktor Elina Turjanmaa, tel. (+358) 505 982 875, e-post: elina.turjanmaa@oulu.fi
Uuringu juht: Soome Akadeemia teadlane Johanna Leinonen, tel.(+358) 503 066 920, e-post: johanna.leinonen@oulu.fi
Kiitos tutkimuksen kyselyyn osallistuneille!
Kyselyyn vastasi kesän 2021 aikana 649 inkeriläisten jälkeläistä. Alustavat tulokset julkistetaan tällä sivustolla marraskuun aikana.
Tutkimuksen kyselyosuudessa kutsuttiin kevään ja kesän 2021 aikana 1227 inkeriläisten jälkeläistä vastaamaan kyselyyn. Kysely sisälsi kysymyksiä perheen taustasta, sodanaikaisista kokemuksista perheessä, muistelusta ja kommunikaatiosta perheessä sekä mielen hyvinvoinnista ja inkeriläisestä identiteetistä. Kyselyyn osallistuneiden vanhempien tai isovanhempien tiedot saatiin Inkerin pakolaisseurakunnan tai Kansallisarkiston ja Ulkoasiainministeriön toisen maailmansodan jälkeisistä arkistoista. Kyselyn vastaajat ovat siis pakotettuja muuttoja ja perheen hajaantumista kokeneiden inkeriläisten lapsia (toinen sukupolvi) ja lapsenlapsia (kolmas sukupolvi).
Kyselyyn vastasi 649 inkeriläisten jälkeläistä, joista 279 (43 %) edustaa toista sukupolvea ja 370 kolmatta sukupolvea. Vastaajien keski-ikä on 69 vuotta ja suurin osa heistä (66 %, n=421) on naisia. Kyselyn vastausprosentti on 52 %.
Tutkimuksen alustavista tuloksista ilmoitetaan tällä verkkosivulla marraskuun 2021 aikana.
Family Memories (Un)Spoken: Exploring Postmemory of Forced Migration
Online seminar
October 7-8, 2021
The globally increasing rates of forced migration and displacement mean that the share of people facing temporary or permanent family separation is growing as well. Research has shown that family separation can have long-lasting implications on family members’ health and family life, but more research is needed on the intergenerational effects of forced migration and family separation. This workshop takes inspiration from scholarship that points to the prominent role that family reminiscence plays in the wellbeing and identities of people whose families’ past include forced migration, displacement, and persecution. The workshop explores the (dis)continuities of family memory when families are materially and socially separated for a long time or permanently, for example, in the context of restrictive migration regimes or repressive nation-states that push for silencing and forgetting.
The program consists of three keynote speeches and three workshop sessions. The keynote speeches are open to everyone interested, but registration is required to receive the Zoom link: https://link.webropolsurveys.com/S/9DF589791F4AEF43. Please register by August 31, 2021.
Preliminary program:
Thursday, October 7
13.00-13.15 Opening remarks
13.15-14.15 Postdoctoral Fellow Maryam Adjam (Umeå University, Sweden): After Memory
14.15-14.45 Break
14.45-15.45 Assistant Professor Anna Wylegała (Institute of Philosophy and Sociology, Polish Academy of Sciences, Poland): Lost in Translation: Memory Transfer in the Families of Postwar Polish and Ukrainian Deportees
15.45-16.00 Break
16.00-17.00 Professor Marianne Hirsch (Columbia University, USA) and Professor Emeritus Leo Spitzer (Dartmouth College, USA): Displaced Children: Photography and Postmemory in Liquid Time
Friday, October 8
10.15-12.15 Workshops I
12.15-13.15 Lunch
13.15-15.15 Workshops II
15.15-15.30 Break
15.30-17.30 Workshops III
The seminar is organized by the project Postmemory of Family Separation: An Intergenerational Perspective.
Tutkimuksen kyselyaineistoa kerätään kevään 2021 aikana Suomessa
Tutkimushankkeen kyselyaineiston keruu alkaa huhtikuussa Suomessa. Kyselyn avulla pyritään selvittämään, miten pakotetut muutot pois kotiseudulta, perheen hajaantumiset menneisyydessä sekä muut sota-ajan kokemukset vaikuttavat inkeriläisten lasten ja lastenlasten elämään tänä päivänä.
Kyselyyn vastaajien vanhempien tai isovanhempien inkeriläistausta on saatu selville Inkerin pakolaisseurakunnan tai Kansallisarkiston ja Ulkoasiainministeriön toisen maailmansodan jälkeisistä arkistoista. Tutkimukseen osallistuneiden osoitetiedot saadaan Digi- ja väestötietoviraston väestötietojärjestelmästä vanhempien tai isovanhempien henkilötietojen kautta. Vastaajien henkilötietoja ei yhdistetä tutkimusaineistoon ja heidän henkilötietonsa hävitetään kyselyaineiston keräämisen jälkeen.
Kyselyaineistoa kerätään Suomen lisäksi myöhemmin tänä vuonna myös Virossa.
Kutsun saaneet voivat vastata Suomessa kerättävään kyselyyn verkossa 9.8.2021 saakka. Paperisen kyselylomakkeen voi palauttaa kyselyn mukana tulleessa palautuskuoressa heinäkuun loppuun mennessä.
Tutkimuksen kyselyosiosta vastaa tutkijatohtori Elina Turjanmaa (tutkijoiden yhteystiedot löytyvät täältä).
Elämäkertahaastatteluiden keruu käynnissä
Tutkimushankkeessa on tehty keväästä 2020 lähtien elämäkertahaastatteluita Suomessa, Ruotsissa ja Virossa. Haastateltavat ovat pakotettuja muuttoja kokeneiden inkeriläisten lapsia ja lapsenlapsia. Haastatteluiden avulla pyrimme ymmärtämään laajasti inkeriläisten jälkipolvien elämää ja kokemuksia eri maissa. Olemme erityisesti kiinnostuneita sukuhistorian tapahtumien perhemuistelun (ja unohtamisen) tavoista ja sisällöistä erilaisissa yhteiskunnallisissa olosuhteissa. Tarkastelemme myös sitä, millä tavoin vanhempien ja isovanhempien menneisyydessä kokemat asiat voivat tulla perheissä jälkipolvien käsiteltäväksi.
Koronapandemian vuoksi haastattelut on toteutettu pääosin yliopiston suojatulla Zoom-yhteydellä videovälitteisesti. Haastatteluja tehdään vielä jonkin verran kevään 2021 aikana ja niistä vastaa tutkijatohtori Outi Kähäri. Haastatteluja on tehneet myös tutkimusavustaja Kristel Edelman (vironkieliset haastattelut) ja Elina Turjanmaa.
Doing research that goes “under the skin”: How to bear witness to narratives of suffering?
SEMINAR
FRIDAY, FEBRUARY 5, 2021
At 10.00-15.30
Online via Zoom
Please register here by January 29, 2021.
An increasing number of researchers of migration and ethnic relations at different career stages is doing research on sensitive topics and with people who experience or have experienced distressing or traumatic events. Especially researchers working with forced migrants and/or racialized groups may encounter traumatic narratives without being trained to bear witness to such experiences. Thus, researchers may feel unequipped or unsure about how to respond or act when hearing narratives of suffering. It is also possible that the issues faced in research are emotionally so intensive that the research gets “under the skin” of the researcher, and managing a boundary between one’s personal and professional life becomes challenging. Furthermore, many may feel uncomfortable discussing the psychological weight of research because of the awareness of their own privilege and of being able to get help when needed – an option that may be unavailable to their research participants.
Despite this inherent power asymmetry, it is important that researchers acknowledge their need for self-care. The purpose of this seminar is to provide a space for scholars to discuss the emotional, psychological, and social impact of conducting research with people who have faced suffering. The seminar comprises two keynote speeches that provide researchers with tools to think about the painful narratives and experiences they are witnessing in research. The concepts discussed include, among others, secondary/vicarious trauma, referring to the impact of indirect exposure to traumatic experiences, and compassion stress, exhaustion resulting in a reduced ability to feel empathy towards research participants. After the keynote speeches, the registered participants will have the opportunity to discuss these questions in small groups.
The keynote speeches are open for all, but registration is required to receive the Zoom link.
The small group discussion is limited to a maximum of 20 participants (2 groups, max. 10 participants each); the spots will be filled on a first come, first served basis.
Registration link: https://link.webropolsurveys.com/S/CC4B247AF0259FF2
Program 5.2.2021
10.00-10.10 Opening words by the organizers
10.10-11.10 Riitta Ylikomi, Psychologist & Psychotherapist, Traumacon: Trauma in Interaction – Occupational Risks
11.10-11.30 Break
11.30-12.30 Antti Klemettilä, Psychologist & Psychotherapist, Senior Researcher, Finnish Institute for Health and Welfare: Compassion Stress and Moral Stress – Challenges in Research with Refugees and Other Vulnerable Populations
12.30-13.30 Lunch
13.30-13.40 Introduction to the small group discussions (in two groups, led by Ylikomi and Klemettilä)
13.40-15.00 Small group discussions
15.00-15.30 Wrap-up discussion
The webinar is organized by the University of Oulu, the Migration Institute of Finland (MIF), Åbo Akademi University, the Centre of Excellence in Law, Identity and the European Narratives (EuroStorie), University of Helsinki, and ETMU, the Society for the Study of Ethnic Relations and International Migration. At the University of Oulu, the organizers are the Academy of Finland projects Refugee Journeys: Narratives of Forced Mobilities (2018–2023) and Postmemory of Family Separation: An Intergenerational Perspective (2019-2023). At the MIF, the organizers are the Academy of Finland projects Family Separation, Migration Status, and Everyday Security: Experiences and Strategies of Vulnerable Migrants (2018‒2021) and Action-Oriented Research on Asylum Seekers’ Deportability (2018‒2021).
For more information, please contact Academy Research Fellow Johanna Leinonen (johanna.leinonen(at)oulu.fi).
Postmemory 